perjantai 25. syyskuuta 2015

sitä saa miten tilaa


Kuvassa menee viisitoista kiloa iloista tunnetta. 
Aikuisten kesken helposti sulkeudutaan suureen itsehillintään. Ehkä koetaan että "tunteettomat" kohtaamiset on tyylikkäitä ja sopii aikuisten maailmaan.
Parhaissa tilanteissa luonnollisuus ja tunteiden näyttäminen luo helpon ilmapiirin ja avoimempaa keskustelua.Tuntuu, että me aikuiset ollaan vaativia, kriittisiä ja osataan ainakin antaa negatiivista palautetta. Päiväkodin vanhempainillassa huomaan, miten henkilökunta saa vastaanottaa valituksia ja kriittisyyttä. Myös lapsilta odotetaan tätä "aikuismaistakäytöstä". Eihän me aikuiset haluta kadottaa iloa ja lämpöä.
Tänään on hyvä päättää, kehtaan olla minä; saan nauraa, iloita ja surra, silloin kun tunteet on tullakseen. 
Valitaan sanamme niin, että toinen voi ajatusten esilletuojana, kokea olevansa hyväksytty.

Rakkautta tähän päiväänne!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti