lämmitellään

Aurinko paistaa pakkasen käpertämiin syyslehtiin, lehdet loistaa keltaisen ja punaisen sävyissä. Iltapäivän aurinko on hehkunut ensin pinkkinä ja sitten muuttunut sinisen sävyihin. Luonto valmistuu talven tuloon, kasvit varistaa lehtensä ja säästää kasvuvoimat uuteen kevääseen. 
Pitäisikö itsekin päästää irti kaikesta turhasta, säästää energiaa alkavaan uuteen vuoteen. Varmasti hyvin luonnollista, että talven pimeys mennään pienillä energioilla ja nautitaan vähäisestä valosta. Päivien lyhentyessä saa itsekin ottaa rauhallisemmin, kuulostella kehon viestejään. Nyt on ihana venytellä kroppaansa lempeillä liikkeillä, nauttia villaisen vaatteen lämmöstä, syödä lämpimän mausteisia ja helposti sulavia keittoja. 
Ehkä voin jättää autoni riippumaan tallin seinälle ja vaihtaa lenkkitossut jalkaan. Lenkin jälkeen kaipaan venyttelyä ja kanelilattea.

kerron tarinaa

Istuin eilen viisaan, vahvan naisjoukon seurassa.
Kuulin viehättäviä tarinoita rohkeudesta, auttamisesta, kauniiden asioiden huomaamisesta, satsaamisesta perheeseen, oman rauhallisen hetken järjestämisestä, rakkaudesta omiin projekteihin ja kuinka se punainen lanka, siltikin pysyy käsissä.

Meillä kaikilla on oma tarina, se täydentyy tai ohenee. Ihan miten uskot siihen tarinaasi. Se mikä toiselle riittää, on ehkä toiselle vähäistä ja yksioikoista. Tärkeintä, kunhan itse uskot tarinaasi.

Ihailen mielettömästi käsistään taitavia ihmisiä, omat käsityötaitoni ovat heikot. Toisaalta nautin suunnattomasti kirjoittamisesta, ihanista keskusteluista, kahvista ja metsäpoluista, ne riittävät täydellisesti. Nuo ovat niitä omia hyvänolon lähteitä.
Rakkauden lähteitäni ovat perhe, ystävät sekä erilaiset arvokehykset esim. luonnon kunnioitus, yhteisön voima, lempeä tuki toiselle, empaattinen kuulija ja toista nostava kannustaja.
Sinun tarinalla on merkitys, se syntyy sinun elämän elementeistä.

Reilussa kahvissa maistuu lempeä paahto ja jälkimaku on suklainen.

piristytään ja kuljetaan omia polkuja

Polkua pitkin on parempi pinkoa!

Ihana lokakuu! 
Lenkkarin alla ratisee. Syksyn väriset korret taittuvat rapsahtaen, kun kuljen tuttua polkua. Pakko nousta auringon lämmittämälle kukkulalle, nyt tuoksuu syksyinen maa. Hengitän, hengitän ja hengitän... syvään, tätä kirpsakkaa syysilmaa. 
Onnellisuus on hyvin yksinkertaista ja helppoa. Lähde luontoon, johonkin rakkaaseen rauhalliseen paikkaan tai etsi lähellä olevia ihania polkuja, juokse itsesi hikeen ja pysähdy.. Sulje silmät, hengitä, hengitä, hengitä syvään.. Kuuntele ääniä ja huomaa vuoden aikojen tuoksut. 
Ei tarvitse ajatella syvällisiä, vain yksinkertaisesti sen mitä aistit. Kulje usein lempipaikkaasi, hengittele syvään happea. Anna ajatusten tulla siihen lähelle, tutki vaikka kiven muotoa tai polkusi värejä. Kotiin saavut virkistyneenä ja onnellisena. 

Rakkautta, on löytää kätköistään villaiset vaatteet ja nauttia kuppi kuumaa.

on tulisuutta ja ripaus kanelia

Popsi popsi porkkanaa, haukkaa haukkaa hedelmää.. 
Viikonloppuna olin muutamien ystävieni kanssa illallisella ja keskusteluissa sivuttiin ruokaakin. Mietin mikä minulle on tärkeää ruoassa? Mistä ruoasta pidän eniten ja miksi?
Tykkään syödä monipuolisia makuja ja annoksen ulkonäöllä on suuri merkitys. Ihan tavallisesta koti ruoastakin saa kauniin annoksen. Lasten kanssa kun mietitään annoksia, niissä on usein mukana jotain mielikuvituksen tuottamaa. Kuvassa kolmevuotiaan toiveena oli saada oma nimikirjain lautaselle. 
Suurinta lempiruokaani en osaa nyt nimetä. Ja ehkä, siinä hyvässä makunautinnossa ei olekaan pääosassa, jokin tietty ruoka-aine tai ruokalaji. Omassa ruokahetkessä haluan kiinnittää huomiota annoksen ulkonäköön, makujen monipuolisuuteen ja yritän ottaa huomioon ruoka-aineiden kausitarjontaa. Tärkeimpänä on kuitenkin leppoisa keittäjän- ja keittiön ilmapiiri. 
Talvea kohti mennään, kuumassa ruokapadassa saa nyt olla täyteläisyyttä ja hivenen tulisuutta. Jälkiruuaksi sopii kermainen kahvi, ripauksella kanelia.

merkityksiä

Mökin vanhat narisevat portaat kertoo menneitä.
Nuo portaat nousevat mökin yläkertaan, josta voi nähdä puuliiterin ja pihapuiden latvoja. Elämässäkin noustaan omia portaita, saat valita liukuhihnan tai askelluksen. Matkan varrella saattaa olla huonoja askelmia tai liukuhihna saattaa vetää voimalla eteenpäin.
Meillä kaikilla on mahdollisuus kasvuun!
Älykkyys, luovuus ja lahjakkuus on jokaisen ihmisen oikeus. Kun uskaltaa ryhtyä harjoittelemaan, huomaa kuinka hyvin voi kehittyä. 
Jos jonkun asian oppiminen on vaikeaa, rakenna itsellesi auttajaverkosto, joka pystyy tukemaan sinua kehittymisessä. Oppimisympäristön ilma-ala saisi olla vapautunut, hyväksyvä ja kannustava. Hyvässä yhteisössä, autetaan toinen toisiamme, löytämään ne vahvuudet, joiden kautta kukin voi loistaa omana itsenään. Kuka tahansa voi oppia mitä tahansa, ei kielletä keneltäkään näitä mahdollisuuksia. Meillä kaikilla on vahvuuksia, jotka nostaa meitä askel askeleelta. 

Hyvää kansainvälistä kahvinpäivää! Nostatan vireystasoani, milanolaiseen tyyliin paahdetulla Espresso Delicato- kahvilla.